Fiilis jotakuinkin tätä luokkaa. Kuva täältä.
Tiedän, että vatsan ärtyminen on varmasti suorassa suhteessa stressi- ja masennuskäyriini. Jos siis en ole aiemmin maininnut, sairastan masennusta, jonka takia olen tällä hetkellä myös opinnoistani sairaslomalla. Saleilu ja liikunta on ollut tällä kertaa se, mikä on tuonut vähän rytmiä elämään ja mukavia onnistumisen tunteita ilman, että hommasta olisi tullut pakonomaista suorittamista.
Harmittaa itseni puolesta, että tuloksia syö tämä mahavammaisuus, joka samalla pilaa myös tulosten näkymistä ainaisella turvottelulla. Mikään lääke tähän ei tunnu auttavan ja ruoka-aineiden karsiminen on jo vähän vaikeaa, kun aina kaiken ärsyttävän karsimisen jälkeen maha herkistyy jollekin muulle. Huoh.
Tämä tuntuu loputtomalle oravan pyörälle... Masennun... Maha oikkuilee... Masennun lisää, koska maha oikkuilee... Maha oikkuilee vielä enemmän. Mutta muista sinä senkin suolisto, vielä minä sinut kuntoon laitan pääni ohella!
Pitää ajatella positiivisesti, että ainakin mä sain sen olka-ojentajareenin tehtyä hyvin! Ha!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti